TIEDOTE - METSÄSAAMELAISET KOHTAAVAT RAJUA SYRJINTÄÄ

Kuva: Noora Heikinheimo

Tänään vietetään kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää, jonka tarkoituksena on muistaa maailman monikulttuurisuutta ja alkuperäiskansojen kulttuureja. Muistutamme, että kaikkia alkuperäiskansoja ei vieläkään kohdella tasa-arvoisesti Suomessa.

METSÄSAAMELAISET KOHTAAVAT RAJUA SYRJINTÄÄ

Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö, Lapinkylien parlamentti, teki keväällä 2024 selvityksen metsäsaamelaisten kokemasta syrjinnästä. Tulokset yllättivät. Lähes kaikki (95 %) kyselyyn vastanneet olivat kokeneet metsäsaamelaisuuden identiteettiä koskevaa syrjintää. 

Vastaajista puolet sanoi kokeneensa syrjintää sosiaalisessa mediassa. Syrjintä ilmenee vihapuheena, mitätöintinä, halveksuntana, kiusaamisena, vähättelynä. Metsäsaamelaisen kulttuurin olemassaolo kielletään, ilman tietoa ja perusteita. On mm. sanottu, että metsäsaamelaiset on keksitty heimo, taruolentoja ja feikkiä. Lisäksi tehty parjaavia meemejä ja videoita sekä kohdistettu pilkkaa metsäsaamelaiseen kulttuuriperinteeseen, pukuihin, liutuihin ja kieleen. 

Monille syrjintä on aiheuttanut henkistä kärsimystä ja ahdistusta, arkuutta ja epävarmuutta. Eräs vastaaja sanoo: "Varsinkin lasten puolesta harmittaa, kun joutuvat tuollaista kohtaamaan". Toinen toteaa: "Joka ikinen ryhmää syrjivä kommentti pistää ihon alle. Keho on jatkuvan stressin alaisuudessa kuin koulu- tai työpaikkakiusatulla." Jotkut ovat päättäneet luopua identiteetistä jatkuvan paineen takia. Terapiaakin joku hirtehisesti toivoi. Rikosilmoituksia on tehty. 

Lähes kaikki (81%) olivat kokeneet syrjintää muiden saamelaisten tai saamelaiskäräjien taholta. Muina syrjivinä tahoina (37%) mainittiin viranomaiset, mm. oikeuslaitos, poliisi, ministeriöt, virkamiehet ja media. Syrjivinä tahoina todettiin lisäksi sukulaiset ja koulut. Metsähallitus mainittiin metsäsaamelaisia syrjivänä, samoin Lapin yliopisto. Myöskään kirkon ei katsottu noteeraavan metsäsaamelaisia. 

"Tämän päivän maailmassa disinformaatiolla vaikuttaminen on lisääntynyt", sanoo Lapinkylien parlamentin puheenjohtaja Merja Mattila. Saamelaiskäräjien ideologiaa myötäilevät tutkijat lanseeraavat käyttöön uusia rasistisia nimityksiä; "uuslappalaisuus" ja nimittävät metsäsaamelaisuutta keksityksi ilmiöksi. Se tarkoittaa Suomen alkuperäisikansaan kuuluvan saamelaisuuden, metsä- ja inarinsaamelaisen historian mitätöimistä."

Näkyvä osa syrjintää on metsäsaamelaisten äänioikeuden mitätöinti. Jatkossa kaikki saamelaiset halutaan samalle viivalle, yhdenvertaisiksi lain edessä ja saamelaisessa yhteiskunnassa. Julkista valtaa käyttävä saamelaiskäräjät ei voi sivuuttaa Suomen lainsäädäntöä ja sen määräyksiä vetoamalla tapaoikeuteen. Saamelaiskäräjät kohdistaa syrjintää alkuperäiskansanosaan kuuluviin metsä- ja inarinsaamelaisiin. Se väärinkäyttää julkista valtaa muun muassa poistamalla vaaliluettelosta alkuperäiskansaan kuuluvia vastoin KHO:n oikeusvoimaisia ratkaisuja.

IHMISOIKEUDET OVAT JAKAMATTOMIA JA NE KUULUVAT KAIKILLE 

Metsä- ja inarinsaamelaiset ovat saamelaiskäräjälain 3 §:n 2 kohdan tarkoittamia alkuperäiskansaan kuuluvia saamelaisia ja perustuslain 17 § 3 momentin tarkoittamaa alkuperäiskansaa. He ovat maa- veronkanto tai henkikirjassa merkittyjen metsälappalaisten jälkeläisiä, joiden isovanhemmat ovat puhuneet lappia (tarkoittaa saamen kieltä). Alkuperäiskansaan kuuluvat metsä- ja inarinsaamelaiset ovat vanhimpia Lapin alueella asuneita saamelaisia. Alkuperä voidaan todentaa asiakirjoin ainakin 1500 luvulta lähtien. 

"Suomen laki tunnustaa metsä- ja inarinsaamelaiset saamelaismääritelmässään", toteaa Merja Mattila. "Samassa laissa säädetään saamelaiskäräjille asema edustaa kaikkia saamelaisia. Vastoin saamelaiskäräjälain 6 §:ää, saamelaiskäräjät kieltää metsä- ja inarinsaamelaisten identiteetin ja etnisyyden, oikeuden ja vapauden täysipainoiseen saamelaisuuteen. Se on vakava ihmisoikeuksien loukkaus, ja kohdistuu syntyperältään rajattuun saamelaiseen kansanosaan. Siinä alkuperäiskansaan kuuluva metsä- ja inarinsaamelainen saamelaiskansanosa jää henkiin, mutta heidän kulttuurinen pääomansa tuhotaan ja kajotaan heidän ihmisoikeussopimuksissa määriteltyihin oikeuksiinsa ja vapauksiinsa." 

Merja Mattila, OTM, Lapinkylien Parlamentti, puheenjohtaja 

+358 400 391003

merja.mattila@metsasaamelaiset.fi